Suojatieturvallisuuden taustat

Projekti on edennyt hyvää tahtia ja kuluneiden kahden viikon pääpaino on ollut taustatietojen selvittämisessä sekä varsinaisen projektiaiheen fokuksen tarkentamisessa. Projektipäällikkö Lauran johdolla ryhmäläiset ovat ottaneet selvää suojatietruvallisuuteen liittyvistä aiheista, joista keskustelimme maanantaina 5.10. Tämän viikon agendassa oli myös tapaaminen Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtosen kanssa tiistaina 6.10. Tapaamisen annista julkaistaan myöhemmin oma blogikirjoituksensa, mutta tässä vaiheessa ryhmäläiset voivat yksimielisesti sanoa, että tapaaminen antoi huomattavasti laajemman näkökulman liikenteeseen sekä suojatieturvallisuuteen aikaisempiin tietoihimme verrattuna.


Viimeaikaiset suojatieonnettomuudet (Mikko K.)

Kävin läpi eri uutispalveluiden artikkeleita, jotka käsittelivät viime aikojen suojatieonnettomuuksia. Artikkelien perusteella oli melko vaikeaa löytää selkeää punaista lankaa esimerkiksi onnettomuuksien syihin liittyen. Melko useissa tapauksissa epäiltiin rikosta ajoneuvon kuljettajan osalta, kuten ylinopeus tai liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Toisaalta myös jalankulkijan tarkkaavaisuutta tai tarkkaamattomuutta korostettiin ja myös liikennevalojen ja näkyvyyden vaikutus oli esillä.  Eniten palstatilaa olivat ymmärrettävästi saaneet lasten kuolemaan johtaneet onnettomuudet. Vanhuksille sattuneista onnettomuuksista ei kovin montaa riviä yleensä kirjoitettu.


Liikenneonnettomuustilastot (Topi)

Tutkin etenkin Liikenneturvan ja Tilastokeskuksen tuottamia selvityksiä tieliikenneonnettomuuksista viime vuosilta. (https://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/Tutkittua/Tilastot/tilastokirja/tieliikenneonnettomuudet_2013_netti_id_15139.pdf) Tilastot vahvistivat ennakko-oletuksiamme jalankulkijoiden “riskiryhmistä”. Lapset ja nuoret sekä vanhukset ovat yliedustettuina jalankulkijoita koskevissa kuolemantapaus- ja loukkaantumistilastoissa. Esimerkiksi 10-14-vuotiailla lapsilla oli sekä jalankulkijana että pyöräilijänä suurin riski loukkaantua tieliikenteessä viime vuosien tilastojen perusteella. Jalankulkijan turvallisuus oli kuitenkin pidemmällä aikavälillä katsottuna parantunut huomattavasti. Vuonna 2003  tieliikenteessä loukkaantui 714 jalankulkijaa kun vastaava luku  vuonna 2013 oli 490.

Vaarallisin vuodenaika jalankulkijoille oli odotettavasti loka-marraskuu johtuen luultavimmin pimeydestä ja liukkaudesta. Sen sijaan polkupyöräilijöille ei tilastojen valossa löytynyt selkeää onnettomuusaltista aikaa, sillä kelien kylmetessä pyöräilijöiden määrä on alhaisempi, jolloin loukkaantumisiakin tilastoidaan vähemmän. Vuorokaudenaika ei tilastojen valossa näyttäisi vaikuttavan suuresti onnettomuuksien määrään. Vaikka öisin voisi helposti olettaa tapahtuvan enemmän onnettomuuksia, on tällöin myös vähemmän kevyttä liikennettä, mikä osaltaan kompensoi tilastolukemia. Tilastoista oli luettavissa myös, että suojatie on melko yleinen onnettomuuspaikka jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä. Vuonna 2013 kuolemaan johtaneista jalankulkijaonnettomuuksista  35% ja pyöräilijöiden kuolemista jopa 54% tapahtui suojatietä ylitettäessä.


Liikenneturvallisuuden lainsäädäntö (Anna)

Lainsäädännöllä vaikutetaan yleiseen liikenneturvallisuuteen ja näin ollen myös suojatien turvallisuuteen. Tutkin tieliikennelakia ja etsin suojatieturvallisuuteen vaikuttavia lakipykäliä Tieliikennelaki puuttuukin jo moneen asiaan suojatiemerkintöjen juovien leveydestä ja pituudesta aina pysäköimiseen suojatien läheisyydessä. Laki säätää suojatien juovien leveydeksi 50 cm ja pituudeksi 2,5 m. Suojatielle eikä viiden metrin matkalle ennen suojatietä saa pysäköidä tai pysäyttää autoa. Lisäksi kuljettajalle on selvät suojatiesäännöt:

32 § "Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille."

Vähentyisivätkö suojatieonnettomuudet, jos suojateitä koskevia lakeja säädettäisiin lisää vai onko ongelmana se, ettei tämänhetkisiä lakeja noudateta? Mikäli kaikki autoilijat antaisivat aina esteettömän kulun jalankulkijalle, ei suojatieonnettomuuksia pitäisi tapahtua. Mihin kaikkeen lailla pystyttäisiin vielä vaikuttamaan? Pitäisikö laissa olla esimerkiksi määrättynä riittävä valaistuksen määrä suojatiealueella? Kysymyksiä lain riittävyydestä syntyy, mutta tämän kurssin puitteissa lähestymme suojatieturvallisuutta eri kautta kuin lainsäädäntöä muuttamalla.


Suojatiekäytännöt ulkomailla(Mikko)

Tekemäni pintapuolisen tutustumisen ulkomaiden suojatiekäytänteisiin, -lainsäädäntöihin ja onnettomuustilastoihin tarkoituksena oli ensinnäkin saada mittapuu Suomen suojatieturvallisuuden tasolle kansainvälisessä vertailussa ja lisäksi tukea projektin tavoitteen ja idean tarkempaa suunnittelua tarjoamalla mahdollisia suuntia jatkotutkimuksille. Riippuen siis siitä, mihin suuntaan lähdemme projektiamme viemään, voidaan näihin teemoihin palata tarkemmin myöhemmässä vaiheessa.

Jo hyvin pian asiaan perehtyessäni selvisi, että kulttuurieroista johtuen on projektin kannalta mielekkäintä keskittyä Euroopan sisäiseen vertailuun painottaen Keski-Eurooppaa ja Pohjoismaita. Esimerkiksi Yhdysvallat vaikutti olevan melko alkeellisella kehitystasolla sekä kevyen liikenteen suhteellisen määrän että sen liikennesuunnittelun osalta. Niin suuresta valtiosta luonnollisesti löytyisi varmasti alueellisia eroja, mutta niiden selvittely olisi vaatinut enemmän aikaa kuin nyt oli mahdollista ja kannattavaa käyttää. Aasian maista Japanin tutkiminen olisi ollut kiintoisaa, mutta mittavat erot jalankulkijoiden määrässä olivat sitä vastaan.

Tutkin vuonna 2005 julkaistua suojatieturvallisuutta koskevaa tutkimusta (https://www.theaa.com/public_affairs/reports/aa-pedestrian-crossings-survey-in-europe.pdf) ja tärkeimpinä havaintoina voidaan nähdä, että Suomi on suojatieturvallisuudessa keskitasoa. Tutkimus käsitteli jalankulkijoiden turvallisuutta Euroopan maissa. Alankomaat ja Saksa ovat selvityksen mukaan suojatieturvallisuuden kärjessä kun Norja piti vertailun perää. Tutkimuksen mukaan suojatielain rikkomisesta seuraavien sakkojen suuruuden ja suojatieturvallisuuden välillä ei vaikuttaisi olevan korrelaatiota, mikä tuntuu hieman yllättävältä. Tutkimus on jo hieman vanha, mutta se kattoi laajasti eri osa-alueita ja saattaisi olla hyvä lähtökohta mahdollisten laajempien selvityksen tekemisessä.

Mahdollisissa jatkoselvityksissä kannattaa ainakin tutkia, onko Alankomaiden hyvän sijoituksen taustalla pääasiallisesti autoilijoiden suhteessa vähäinen ja pyöräilijöiden korkea määrä, eikä sinänsä mikään suojatiekäytänteisiin liittyvä tekijä.


Opetus/pelit(Laura)

Otin selvää liikenneturvallisuuden ja -sääntöjen opetuksesta. Liikenneturvallisuuden opetus peruskoulussa jää opettajan vastuulle. Liikenneturva ja opetushallitus tarjoavat materiaaleja opetusta ja koulutusta varten varhaisopetukseen, peruskouluun sekä lukioihin. Materiaalit muuttuvat realistisimmiksi vuosi vuodelta sitä mukaa, kun lapsi kasvaa ja oppii ymmärtämään ympäröivää maailmaa. Tässä on muutama linkki opettajien materiaaleihin:
http://www.liikenneturva.fi/fi/opettajille/ylakoulu

Pienemmille lapsille löytyy myös erilaisia liikenneturvallisuuden harjoituspelejä. Tässä on kaksi esimerkkiä Pikku Kakkosen nettisivuilta:
Maltti ja Valtti: http://yle.fi/pikkukakkonen/#!/maltti-ja-valtti
Piki ja suojatie: http://yle.fi/pikkukakkonen/#!/pikin-huone


Liikenneturvallisuuden opetus (Laura)

Otin selvää liikenneturvallisuuden ja -sääntöjen opetuksesta. Liikenneturvallisuuden opetus peruskoulussa jää opettajan vastuulle. Liikenneturva ja opetushallitus tarjoavat materiaaleja opetusta ja koulutusta varten varhaisopetukseen, peruskouluun sekä lukioihin omilla nettisivuillaan osoitteessa http://www.liikenneturva.fi/fi/opettajille/ylakoulu. Materiaalit muuttuvat realistisimmiksi vuosi vuodelta sitä mukaa, kun lapsi kasvaa ja oppii ymmärtämään ympäröivää maailmaa paremmin.  Löysin koululaisille suunnattujen materiaalien lisäksi myös nuoremmille lapsille suunnattuja opetuspelejä kuten nämä Yleisradion nettisivuilta löytyvät pelit: http://yle.fi/pikkukakkonen/#!/maltti-ja-valtti ja http://yle.fi/pikkukakkonen/#!/pikin-huone.


Ajoneuvojen turvallisuus (Antti)

Selvitin ajoneuvoihin liittyvän turvallisuuden taustoja, määräyksiä sekä uusia avustinlaitteita. Autojen jalakulkijaturvallisuutta edistävät kansalliset määräykset sekä erilaiset luokitusmittaukset. Määräykset on toki toteutettava, mutta ne asettavat lähinnä miniarvoja autojen törmäysominaisuuksille. Turvallisuuden kannalta positiviista kehitystä edistääkin korkeiden testitulosten valmistajalle tuoma mainosarvo. Euroopassa autonvalmistajat viittaavat yleisesti Euro NCAP -ohjelmaan. Kansallisen ja yksityisen rahoituksen turvin toimiva ohjelma on koko historiansa ajan vuodesta 1997 mitannut myös autojen jalankulkijaturvallisuutta.

Uusimpia erityisesti jalankulkijoiden turvallisuutta edistäviä turvalaitteita autoissa ovat automaattisesti kohoava konepelti, sekä jalankulkijan turvatyyny. Kohoava konepelti kasvattaa konepellin pinnan ja moottorin välistä etäisyyttä vähentäen jalankulkijan moottoriin osumisen riskiä. Moottori on huomattavasti konepeltiä kovempi kappale ja vaarallisempi törmäyksessä. Jalankulkijan turvatyyny puolestaan suojaa jalankulkijaa tuulilasiin iskeytymiseltä. Uusimmat lisälaitteet ovat kuitenkin vielä harvinaisuuksia koko autokantaa ajatellen.

Lähitulevaisuudessa autoihin on tulossa myös tutka- ja kamerajärjestelmiin perustuvia järjestelmiä, jotka joko valmistelevat jarrut nopeaan pysähdykseen tai jopa jarruttavat itsenäisesti havaitessaan jalankulkijan auton edessä.

Vanhempia nyt jo todella yleisiä turvalaitteita ovat lukkiutumattomat ABS-jarrut sekä ajonvakautusjärjestelmät. Ne parantavat auton mahdollisuuksia hidastaa vauhtia ennen törmäystä jalankulkijaan. Molemmat järjestelmät ovat nykyään pakollisia uusissa autoissa.

Taustaselvitysten tekemisen tärkein anti oli saada koko ryhmälle kattava ja yhteinäinen näkemys suojatieturvallisuuden lähtökohdista ja taustoista.Pian käsillä oleva tarkan aiherajauksen tekeminen hyvässä yhteisymmärryksessä on helpompaa, kun aihetta on päästy yhdessä tunnustelemaan useasta näkökulmasta.