Pitchaus-harjoittelua

Viime luennolla pääsimme jo ryhmän kanssa harjoittelemaan pitchausta omasta aiheestamme. Ensi luentoa varten tulee valmistella kahden minuutin mittainen pitchaus-esitys. Tässä on pitchaus-esityksemme mallipohja, oikea esitys varmasti muuttuu esiintyjien kaltaiseksi.

Tässä on lisäksi kurssia varten päivitetty projektisuunnitelma:

Projektisuunnitelma.pdf

Johdanto

Tämän vuoden aikana monet teistä ovat varmasti lukeneet ja kuulleet ikävistä onnettomuuksista suojateillä. Kuinka moni teistä on ollut joskus vaarallisessa tilanteessa suojatiellä? Kuinka monen tilanteessa oli mukana kännykkä?

Suomessa suojateillä on nimensä puolesta valheellinen turvallisuuden imago. Muissa maissa suojatietä kutsutaan esimerkiksi “övergångställe” ja “crosswalk”, jotka eivät luo mielikuvaa turvallisesta paikasta.

Tämän lisäksi tienkäyttäjien tarkkaamattomuus on lisääntynyt mobiililaitteiden myötä. Monet ihmiset kävelevät liikenteessä puhelin kädessä tai kuulokkeet korvilla luottaen muihin liikenteenkäyttäjiin.

Näiden kahden edellä mainitun syyn vuoksi ryhmämme päätti ottaa kohderyhmäksi yhden riskiryhmän eli lapset. Heidän havainnointi- ja arviointikyky on aikuiseen verrattuna vielä kehittymässä, ja jos he vielä käyttävät samalla mobiililaitteita, onnettomuusriski kasvaa entisestään. Nykyään vanhemmat kuitenkin haluavat, että he pystyvät tavoittamaan lapsensa.

Ratkaisu

Me saimme idean applikaatiosta, joka lisää lasten liikenneturvallisuutta. Applikaation perusidea on, että se lukitsee kännykän suojatien läheisyydessä. Jos lapsi pelaa, viestittelee tai kuuntelee musiikkia puhelimella kävellessään liikenteessä, lukituksen avulla voidaan varmistaa että hän kiinnittää enemmän huomiota suojatien läheisyydessä. Lukitun puhelimen avulla on mahdollista kuitenkin soittaa esimerkiksi hätänumeroon tai vanhemmille, joten esimerkiksi suojatieonnettomuuden jälkeen kyseinen puhelin toimii tälläkin alueella. Applikaatio perustuu gps-dataan ja kiihtyvyysantureihin.

Applikaation käyttäjä on pääasiassa kouluikäinen lapsi, joka kulkee päivittäin esimerkiksi kouluun tai harrastuksiin. Asiakas on lapsen vanhempi, joka haluaa lisätä lapsensa turvallisuutta liikenteessä.

Applikaatio käytännössä

Applikaatio on ilmainen ensimmäisen kuukauden ajan, ja sen jälkeen sen käyttämisestä maksetaan kuukausimaksu. Tällä tavalla asiakkaat voivat itse todeta, onko applikaatio hyödyllinen ja tarpeellinen.

Applikaation lanseeraus on tarkoitus tehdä osana kampanjaa, joka kannustaa lapsia kävelemään tai pyöräilemään kouluun. Kun enemmän lapsia kävelee itse kouluun, koulujen lähellä liikenne muuttuu rauhallisemmaksi ja samalla myös lisää liikenneturvallisuutta. Tavoite olisi toteuttaa kampanja yhdessä Liikenneturvan kanssa, jonka avulla applikaatiomme saa lisää uskottavuutta.

Lopetus

Loppujen lopuksi jos tämä applikaatio estää yhdenkin loukkaantumisen tai pelastaa yhdenkin lapsen hengen, se on saavuttanut tavoitteensa.

Projektityön aiheen valitseminen & projektisuunnitelma

Viime maanantaina kokosimme yhteen kaikki ideamme projektin varsinaisen työosuuden aiheeksi - niin villit kuin tylsät sekä hyvät ja vielä paremmat. Näistä valikoimme muutaman potentiaalisimman, jotka delegaatiomme esitteli Liikenneturvan Juha Valtoselle, kuten viimekertaisessa blogijulkaisussa kerroimmekin. Loppuviikosta oli vuorostaan aika rajata ideoita entisestään ja valita se kaikkein paras. Kiitos Valtosen kanssa käydyn antoisan keskustelun olikin tämä ennakkoon ehkä jopa hieman jännittämämme päätöksenteon hetki yllättävän kivuton, ja pääsimme yhteisymmärrykseen varsin nopeasti. Niinpä tästä eteenpäin kehitämme siis matkapuhelinsovellusta, joka auttaa ihmisiä kiinnittämään huomiota oikeisiin asioihin lukitsemalla puhelimen tietä ylittäessä.

Miten päädyimme juuri tähän ratkaisuun? Ideointiprosessimme vaiheet pääpiirteineen sekä paljon muuta selviää kattavasti oheisesta projektisuunnitelmasta. Nyt julkaistava versio on kuitenkin vasta ensimmäinen, joten pieniä täsmennyksiä ja korjauksia on odotettavissa parin seuraavan viikon sisällä. Lopullisen version suunnitelmasta julkaisemme 1.11. mennessä.

Lisäksi alla on linkki tuntikirjanpitoomme, josta on seurattavissa ryhmän jäsenten projektiin uhraama aika.

Projektisuunnitelma (pdf)

Tuntikirjanpito

Vierailu Liikenneturvan tutkimuspäällikön luona

Tiistaina  6.10. suuntasimme Helsingin Kannelmäkeen Liikenneturvan päätoimistolle, jossa meitä odotti tapaaminen Liikenneturvan tutkimusjohtaja Juha Valtosen kanssa. Tarkoituksena oli saada vastauksia kysymyksiimme suojatieturvallisuuden tilasta sekä mahdollisesti vinkkejä, hyväksyntää, parannusehdotuksia sekä kritiikkiä tähän saakka kehittelemistämme ideoista.

Muistoja vuosien takaa. Tapaturmatorjunta ry:n liikennejaoston opetustaulusta aistii takavuosien mentaliteetin,
 jossa riimeillä ja esimerkkien avulla lapsien mieliin iskostetaan yksinkertaisia käyttäytymisohjeita liikenteessä.

Esittäytymisen ja SCI-projektikurssin konseptin kertaamisen jälkeen keskustelimme hyvän tovin Liikenneturvan tehtävistä sekä liikenneturvallisuuden tilasta. Liikenneturva on suomalaisen liikenneturvallisuustyön keskusjärjestö, joka edistää tieliikenneturvallisuutta vaikuttamalla ihmisten liikennekäyttäytymiseen ja -kulttuuriin esimerkiksi koulutuksen, valistuksen ja kampanjoiden avulla.

Keskustelun aikana kuulimme meille ennestään tuntemattomia mielenkiintoisia pointteja ja näkökulmia suojatieturvallisuuden tilanteesta. Suomessa on kansainvälisesti verrattuna erittäin paljon suojateitä, mikä saattaa joidenkin spekulaatioiden mukaan johtaa vaarallisempaan liikenneympäristöön, kun suojateitä käytetään sokeasti sen tuomaan turvaan luottaen. Jo pelkkä nimitys "suojatie" on kansainvälisesti poikkeuksellinen, esimerkiksi ruotsiksi ja englanniksi sanat "övergångställe" ja "crosswalk" eivät ota kantaa suojatien tuomaan turvallisuuteen. Vaikka lain mukaan autolla on aina väistämisvelvollisuus suojatiellä, tulee jalankulkijankin ollaa tarkkaavaisena ja ottaa huomioon ajoneuvon mahdollisuudet havaita muut tiellä liikkujat sekä pysähtyä. 

Koska ryhmämme fokus on alkanut tiivistymään erityisesti nuorien kevyen liikenteen käyttäjien ympärille, keskustelimme myös kouluikäisten lasten suojatieturvallisuudesta etenkin koulumatkan aikana. Esille nousi myös pointti eräs vanhempien käyttäytymisharha, kun vanhemmat uskovat lisäävänsä lasten liikenneturvallisuutta viemällä lapsiansa kouluun autokyydeillä. Tosiasiassa näin kasvaneet liikennemäärät koulujen ja koulumatkojen läheisyydessä lisäävät muiden lasten riskiä joutua onnettomuuteen. Näin ollen jalan kuljetun koulumatkan turvallisuuden lisääminen muutoin kuin autokyydeillä voisi lisätä turvallisuutta kertautuvalla vaikutuksella saattoliikenteen vähentyessä.

Olimme kuluneiden viikkojen aikana pyrkineet selvittämään mahdollisia riskiryhmiä, -tilanteita ja -paikkoja tilastojen avulla. Juha Valtonen valaisi meitä kuitenkin tilastoinnin suodenkuopista. Tällä hetkellä tilastot perustuvat lähinnä poliisin tekemiin raportteihin, jolloin kaikki pienemmät onnettomuudet, joissa poliisia ei syystä tai toisesta ole kutsuttu paikalle, jäävät tilastojen ulkopuolelle. Tällä hetkellä on kuitenkin käynnissä pilotti, jossa ensinnäkin poliisin rekisteritiedot yhdistetään terveydenhoitopuolen tilastojen kanssa tarkempien tieliikenneloukkaantumistietojen tilastoimiseksi sekä kokeillaan tieliikenneonnettomuuksien tilastointia yksinomaan terveydenhoitotilastojen perusteella.

Keskustelimme myös viimeaikaisista onnettomuuksista ja pohdimme syitä, miksi suojatieturvallisuus on noussut viime aikoina niin vahvasti pinnalle. Saimme hyvän huomautuksen siitä, että suojateillä tapahtuneet kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat erittäin harvinaisia viime aikaisista surullisista tapauksista huolimatta. Liikenneturvallisuus on kaikenkaikkiaan loukkaantumisten ja kuolemantapauksien määrien valossa parantunut pitkällä aikavälillä tasaisesti 70-luvulta saakka.

Tapaamisen loppupuolella pääsimme myös esittelemään tähän asti vahvimpia ehdokkaita ryhmämme projektiksi ja aiheen rajausalueeksi. Esittelimme ideoita liikenneopetukseen liittyvästä mobiilipelistä, GPS-pohjaisesta lasten koulumatkaseurannasta, joka lukitsisi puhelimen tien ylityksen ajaksi, palautejärjestelmä jalankulkijan ja autoilijan kommunikaatiovälineeksi sekä erilaisia huomiovaloja jalankulkijan paremman havaitsemisen tueksi. Ideat saivat hyvän vastaanoton, mutta todettiin kuitenkin että esimerkiksi erilaisia huomiovalojärjestelmiä on ollut markkinoilla jo pitkään ja täydellisen toimintavarmuuden saavuttaminen esimerkiksi liiketunnistimiin perustuvissa järjestelmissä on ollut vaikeaa. Opetuspelit nähtiin hyvänä vaihtoehtona, mutta toteutus tarvitsisi tukea ammattitaitoisilta psykologeilta, kasvatustieteilijöitlä ja koginitiotieteilijöiltä hyödyllisen ja tehokkaan lopputuotteen saavuttamiseksi. GPS-pohjainen koulumatkaseuranta nähtiin toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona ja meille vinkattiin mm. DigiRoad-aineisto suojateiden sijaintien määrittämisen tueksi. 

Kaiken kaikkiaan vierailu oli erittäin antoisa ja oli rohkaisevaa saada tukea projektillemme myös asiantuntevan tahon puolelta. Sovimme, että voimme kysyä neuvoa ja tukea projektiimme myös jatkossa Liikenneturvalta ja keskustelimme paluumatkalla Kannelmäestä Otaniemeen, että esimeriksi Liikenneturvan markkinointikokemus olisi kullanarvoista projektillemme.

Vierailudelegaatio ryhmäkuvassa. Vasemmalta: Ilkka Särkiö, Topi Hovinen, Liikenneturvan tutkimusjohtaja ja vierailun isäntä Juha Valtonen, Mikko Karjalainen, Laura Levänen sekä Antti Virtanen.

Suojatieturvallisuuden taustat

Projekti on edennyt hyvää tahtia ja kuluneiden kahden viikon pääpaino on ollut taustatietojen selvittämisessä sekä varsinaisen projektiaiheen fokuksen tarkentamisessa. Projektipäällikkö Lauran johdolla ryhmäläiset ovat ottaneet selvää suojatietruvallisuuteen liittyvistä aiheista, joista keskustelimme maanantaina 5.10. Tämän viikon agendassa oli myös tapaaminen Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtosen kanssa tiistaina 6.10. Tapaamisen annista julkaistaan myöhemmin oma blogikirjoituksensa, mutta tässä vaiheessa ryhmäläiset voivat yksimielisesti sanoa, että tapaaminen antoi huomattavasti laajemman näkökulman liikenteeseen sekä suojatieturvallisuuteen aikaisempiin tietoihimme verrattuna.


Viimeaikaiset suojatieonnettomuudet (Mikko K.)

Kävin läpi eri uutispalveluiden artikkeleita, jotka käsittelivät viime aikojen suojatieonnettomuuksia. Artikkelien perusteella oli melko vaikeaa löytää selkeää punaista lankaa esimerkiksi onnettomuuksien syihin liittyen. Melko useissa tapauksissa epäiltiin rikosta ajoneuvon kuljettajan osalta, kuten ylinopeus tai liikenneturvallisuuden vaarantaminen. Toisaalta myös jalankulkijan tarkkaavaisuutta tai tarkkaamattomuutta korostettiin ja myös liikennevalojen ja näkyvyyden vaikutus oli esillä.  Eniten palstatilaa olivat ymmärrettävästi saaneet lasten kuolemaan johtaneet onnettomuudet. Vanhuksille sattuneista onnettomuuksista ei kovin montaa riviä yleensä kirjoitettu.


Liikenneonnettomuustilastot (Topi)

Tutkin etenkin Liikenneturvan ja Tilastokeskuksen tuottamia selvityksiä tieliikenneonnettomuuksista viime vuosilta. (https://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/Tutkittua/Tilastot/tilastokirja/tieliikenneonnettomuudet_2013_netti_id_15139.pdf) Tilastot vahvistivat ennakko-oletuksiamme jalankulkijoiden “riskiryhmistä”. Lapset ja nuoret sekä vanhukset ovat yliedustettuina jalankulkijoita koskevissa kuolemantapaus- ja loukkaantumistilastoissa. Esimerkiksi 10-14-vuotiailla lapsilla oli sekä jalankulkijana että pyöräilijänä suurin riski loukkaantua tieliikenteessä viime vuosien tilastojen perusteella. Jalankulkijan turvallisuus oli kuitenkin pidemmällä aikavälillä katsottuna parantunut huomattavasti. Vuonna 2003  tieliikenteessä loukkaantui 714 jalankulkijaa kun vastaava luku  vuonna 2013 oli 490.

Vaarallisin vuodenaika jalankulkijoille oli odotettavasti loka-marraskuu johtuen luultavimmin pimeydestä ja liukkaudesta. Sen sijaan polkupyöräilijöille ei tilastojen valossa löytynyt selkeää onnettomuusaltista aikaa, sillä kelien kylmetessä pyöräilijöiden määrä on alhaisempi, jolloin loukkaantumisiakin tilastoidaan vähemmän. Vuorokaudenaika ei tilastojen valossa näyttäisi vaikuttavan suuresti onnettomuuksien määrään. Vaikka öisin voisi helposti olettaa tapahtuvan enemmän onnettomuuksia, on tällöin myös vähemmän kevyttä liikennettä, mikä osaltaan kompensoi tilastolukemia. Tilastoista oli luettavissa myös, että suojatie on melko yleinen onnettomuuspaikka jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä. Vuonna 2013 kuolemaan johtaneista jalankulkijaonnettomuuksista  35% ja pyöräilijöiden kuolemista jopa 54% tapahtui suojatietä ylitettäessä.


Liikenneturvallisuuden lainsäädäntö (Anna)

Lainsäädännöllä vaikutetaan yleiseen liikenneturvallisuuteen ja näin ollen myös suojatien turvallisuuteen. Tutkin tieliikennelakia ja etsin suojatieturvallisuuteen vaikuttavia lakipykäliä Tieliikennelaki puuttuukin jo moneen asiaan suojatiemerkintöjen juovien leveydestä ja pituudesta aina pysäköimiseen suojatien läheisyydessä. Laki säätää suojatien juovien leveydeksi 50 cm ja pituudeksi 2,5 m. Suojatielle eikä viiden metrin matkalle ennen suojatietä saa pysäköidä tai pysäyttää autoa. Lisäksi kuljettajalle on selvät suojatiesäännöt:

32 § "Suojatietä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan on ajettava sellaisella nopeudella, että hän voi tarvittaessa pysäyttää ennen suojatietä. Kuljettajan on annettava esteetön kulku jalankulkijalle, joka on suojatiellä tai astumassa sille."

Vähentyisivätkö suojatieonnettomuudet, jos suojateitä koskevia lakeja säädettäisiin lisää vai onko ongelmana se, ettei tämänhetkisiä lakeja noudateta? Mikäli kaikki autoilijat antaisivat aina esteettömän kulun jalankulkijalle, ei suojatieonnettomuuksia pitäisi tapahtua. Mihin kaikkeen lailla pystyttäisiin vielä vaikuttamaan? Pitäisikö laissa olla esimerkiksi määrättynä riittävä valaistuksen määrä suojatiealueella? Kysymyksiä lain riittävyydestä syntyy, mutta tämän kurssin puitteissa lähestymme suojatieturvallisuutta eri kautta kuin lainsäädäntöä muuttamalla.


Suojatiekäytännöt ulkomailla(Mikko)

Tekemäni pintapuolisen tutustumisen ulkomaiden suojatiekäytänteisiin, -lainsäädäntöihin ja onnettomuustilastoihin tarkoituksena oli ensinnäkin saada mittapuu Suomen suojatieturvallisuuden tasolle kansainvälisessä vertailussa ja lisäksi tukea projektin tavoitteen ja idean tarkempaa suunnittelua tarjoamalla mahdollisia suuntia jatkotutkimuksille. Riippuen siis siitä, mihin suuntaan lähdemme projektiamme viemään, voidaan näihin teemoihin palata tarkemmin myöhemmässä vaiheessa.

Jo hyvin pian asiaan perehtyessäni selvisi, että kulttuurieroista johtuen on projektin kannalta mielekkäintä keskittyä Euroopan sisäiseen vertailuun painottaen Keski-Eurooppaa ja Pohjoismaita. Esimerkiksi Yhdysvallat vaikutti olevan melko alkeellisella kehitystasolla sekä kevyen liikenteen suhteellisen määrän että sen liikennesuunnittelun osalta. Niin suuresta valtiosta luonnollisesti löytyisi varmasti alueellisia eroja, mutta niiden selvittely olisi vaatinut enemmän aikaa kuin nyt oli mahdollista ja kannattavaa käyttää. Aasian maista Japanin tutkiminen olisi ollut kiintoisaa, mutta mittavat erot jalankulkijoiden määrässä olivat sitä vastaan.

Tutkin vuonna 2005 julkaistua suojatieturvallisuutta koskevaa tutkimusta (https://www.theaa.com/public_affairs/reports/aa-pedestrian-crossings-survey-in-europe.pdf) ja tärkeimpinä havaintoina voidaan nähdä, että Suomi on suojatieturvallisuudessa keskitasoa. Tutkimus käsitteli jalankulkijoiden turvallisuutta Euroopan maissa. Alankomaat ja Saksa ovat selvityksen mukaan suojatieturvallisuuden kärjessä kun Norja piti vertailun perää. Tutkimuksen mukaan suojatielain rikkomisesta seuraavien sakkojen suuruuden ja suojatieturvallisuuden välillä ei vaikuttaisi olevan korrelaatiota, mikä tuntuu hieman yllättävältä. Tutkimus on jo hieman vanha, mutta se kattoi laajasti eri osa-alueita ja saattaisi olla hyvä lähtökohta mahdollisten laajempien selvityksen tekemisessä.

Mahdollisissa jatkoselvityksissä kannattaa ainakin tutkia, onko Alankomaiden hyvän sijoituksen taustalla pääasiallisesti autoilijoiden suhteessa vähäinen ja pyöräilijöiden korkea määrä, eikä sinänsä mikään suojatiekäytänteisiin liittyvä tekijä.


Opetus/pelit(Laura)

Otin selvää liikenneturvallisuuden ja -sääntöjen opetuksesta. Liikenneturvallisuuden opetus peruskoulussa jää opettajan vastuulle. Liikenneturva ja opetushallitus tarjoavat materiaaleja opetusta ja koulutusta varten varhaisopetukseen, peruskouluun sekä lukioihin. Materiaalit muuttuvat realistisimmiksi vuosi vuodelta sitä mukaa, kun lapsi kasvaa ja oppii ymmärtämään ympäröivää maailmaa. Tässä on muutama linkki opettajien materiaaleihin:
http://www.liikenneturva.fi/fi/opettajille/ylakoulu

Pienemmille lapsille löytyy myös erilaisia liikenneturvallisuuden harjoituspelejä. Tässä on kaksi esimerkkiä Pikku Kakkosen nettisivuilta:
Maltti ja Valtti: http://yle.fi/pikkukakkonen/#!/maltti-ja-valtti
Piki ja suojatie: http://yle.fi/pikkukakkonen/#!/pikin-huone


Liikenneturvallisuuden opetus (Laura)

Otin selvää liikenneturvallisuuden ja -sääntöjen opetuksesta. Liikenneturvallisuuden opetus peruskoulussa jää opettajan vastuulle. Liikenneturva ja opetushallitus tarjoavat materiaaleja opetusta ja koulutusta varten varhaisopetukseen, peruskouluun sekä lukioihin omilla nettisivuillaan osoitteessa http://www.liikenneturva.fi/fi/opettajille/ylakoulu. Materiaalit muuttuvat realistisimmiksi vuosi vuodelta sitä mukaa, kun lapsi kasvaa ja oppii ymmärtämään ympäröivää maailmaa paremmin.  Löysin koululaisille suunnattujen materiaalien lisäksi myös nuoremmille lapsille suunnattuja opetuspelejä kuten nämä Yleisradion nettisivuilta löytyvät pelit: http://yle.fi/pikkukakkonen/#!/maltti-ja-valtti ja http://yle.fi/pikkukakkonen/#!/pikin-huone.


Ajoneuvojen turvallisuus (Antti)

Selvitin ajoneuvoihin liittyvän turvallisuuden taustoja, määräyksiä sekä uusia avustinlaitteita. Autojen jalakulkijaturvallisuutta edistävät kansalliset määräykset sekä erilaiset luokitusmittaukset. Määräykset on toki toteutettava, mutta ne asettavat lähinnä miniarvoja autojen törmäysominaisuuksille. Turvallisuuden kannalta positiviista kehitystä edistääkin korkeiden testitulosten valmistajalle tuoma mainosarvo. Euroopassa autonvalmistajat viittaavat yleisesti Euro NCAP -ohjelmaan. Kansallisen ja yksityisen rahoituksen turvin toimiva ohjelma on koko historiansa ajan vuodesta 1997 mitannut myös autojen jalankulkijaturvallisuutta.

Uusimpia erityisesti jalankulkijoiden turvallisuutta edistäviä turvalaitteita autoissa ovat automaattisesti kohoava konepelti, sekä jalankulkijan turvatyyny. Kohoava konepelti kasvattaa konepellin pinnan ja moottorin välistä etäisyyttä vähentäen jalankulkijan moottoriin osumisen riskiä. Moottori on huomattavasti konepeltiä kovempi kappale ja vaarallisempi törmäyksessä. Jalankulkijan turvatyyny puolestaan suojaa jalankulkijaa tuulilasiin iskeytymiseltä. Uusimmat lisälaitteet ovat kuitenkin vielä harvinaisuuksia koko autokantaa ajatellen.

Lähitulevaisuudessa autoihin on tulossa myös tutka- ja kamerajärjestelmiin perustuvia järjestelmiä, jotka joko valmistelevat jarrut nopeaan pysähdykseen tai jopa jarruttavat itsenäisesti havaitessaan jalankulkijan auton edessä.

Vanhempia nyt jo todella yleisiä turvalaitteita ovat lukkiutumattomat ABS-jarrut sekä ajonvakautusjärjestelmät. Ne parantavat auton mahdollisuuksia hidastaa vauhtia ennen törmäystä jalankulkijaan. Molemmat järjestelmät ovat nykyään pakollisia uusissa autoissa.

Taustaselvitysten tekemisen tärkein anti oli saada koko ryhmälle kattava ja yhteinäinen näkemys suojatieturvallisuuden lähtökohdista ja taustoista.Pian käsillä oleva tarkan aiherajauksen tekeminen hyvässä yhteisymmärryksessä on helpompaa, kun aihetta on päästy yhdessä tunnustelemaan useasta näkökulmasta.

Suojatieprojekti käynnissä!

Aihevalintojen ja projektiryhmien muodostamisen jälkeen pääsimme vihdoin vauhtiin viime perjantaina 25.9. Heti ensimmäisten esittelyjen ja pienen ryhmäytymisen jälkeen oli selvää, että kyseessä on motivoitunut ja hyvin toimeen tuleva poppoo, joka ryhmän pomon sekä aiheen ehdottajan Lauran komennossa pääsee vielä pitkälle kurssin edetessä.

Ennen itse projektin kimppuun käymistä selvitimme ohjatusti ryhmämme luonneprofiilin ja ryhmäydyimme mm. rakentamalla pika-aikataululla sekalaisista materiaaleista projektiamme kuvaavan veistoksen.

10 minuutin sisällä syntynyt projektiveistos.

Profiilikäyrät osoittivat, että ryhmän vahvuutena on edessä olevan ongelman selkeyttäminen. Toivottavasti myös ratkaisun toteuttaminen onnistuu melko matalasta profiilista huolimatta.

Jokainen ryhmän jäsen piirsi oman ryhmäjäsenprofiilikäyränsä.

Ensimmäisenä työvaiheina on ollut aihealueeseen tutustuminen sekä erilaisten näkökulmien ja
trendien tunnistaminen. Keskustelu sekä aiheen laaja pohdinta tuntui olevan tarpeen, sillä suojatieturvallisuutta voi lähestyä lukuisista eri suunnista.

Tässä vaiheessa emme ole vielä tehneet varsinaista aiheen rajausta, mutta tapaamisien ja mm. ajatuskartan työstämisen jälkeen karkea jako erilaisiin lähetymiskulmiin tuntui muodostuneen:

• Teknologia. Ajoneuvojen apuvälineet vaaratilanteiden tunnistamiseen, mobiilisovellukset suojatieturvallisuuden parantamiseen, suojateistä tai niiden ylittäjistä varoittavat sensorit ja ilmaisimet... listaa voisi jatkaa todella pitkään
• Lainsäädäntö ja valvonta. Onko nykyisessä lainsäädännössä tai sen valvonnassa mahdollisesti aukkoja, jotka heikentävät suojatien tuomaa turvaa ja mahdollistavat onnettomuuksien tapahtumisen?
• Vaaranpaikkojen systemaattinen tunnistaminen. Voiko tilastojen avulla löytää systemaattista kaavaa onnettomuuksien tapahtumapaikoista, -olosuhteista tai osapuolista? Ehkäpä Suomen teiden ja taajamien vaaranpaikat voitaisiin ennustaa aiempaa paremmin.
• Asenteet ja taidot. Useimmat onnettomuudet voitaisiin välttää ajamalla varovaisemmin ja suojateitä kunnioittaen. Myös jalankulkijoilla ja pyöräilijöillä on parantamisen varaa liikennetaidoissaan. Löytyisikö ratkaisu asenteisiin vaikuttamisesta tai tehokkaammasta liikennekoulutuksesta?

Ajatuskartta suojatieturvaan liittyvistä aiheista. Edellä oleva lista on koonti keskustlusta, joita ajatuskartta herätti.

Ryhmän jäsenet ovat kukin ottaneet vastuulleen erilaisten osa-alueiden taustatietojen selvittämisen ja valmistautuvat lyhyesti saattamaan koko muun ryhmän kartalle kyseisestä aiheesta. Kun koko ilmiön taustat ovat paremmin tiedossa, on projektimme seuraavan ison askeleen eli aiheen rajauksen tekeminen huomattavasti helpompaa. 

Myös projektimme varsinaisen nimen ja logon suunnittelu alkoi kuluneella viikolla. Ilmaan heiteltiin vaikka minkälaisia nimiehdotuksia Xwalkista seepraraitoihin ja sopiva nimi löytynee aiheen tarkentuessa ja hyvän inspiraation iskiessä. 

Tässä vaiheessa olemme saaneet myös projektiblogimme alkuun (kuten tästä ensimmäisestä viestistä huomataan!) ja pyrimme julkaisemaan tilannepäivityksiä projektin etenemisestä noin viikon välein. Otamme mielellämme vastaan ideoita projektiamme kohtaan ja kiitämme mielenkiinnostasi!